Iyengar on ystävä.

Jee, iyengarjooga alkoi joulutauon jälkeen! Ja voi jösses että tuo hartiarengas ei liiku enää sitäkään vähää, mitä syksyllä...

Olen harrastanut jonkin aikaa astangajoogaa joitakin vuosia sitten ja käynyt raskausaikana äitiysjoogassa. Astanga oli ...no, kaikessa militanttiudessaan aika koukuttavaa, mutta tämänhetkiseen fyysiseen kuntooni yhdistettynä turhan tapaturma-altista. Ja se äitiysjooga. Öö, ei ollu mun juttu? Mutta iyengar, se on aivan loistava täsmäkehon- ja mielenhuoltomuoto länsimaisen elämän jumiuttamalle ihmiselle. Pitäisin sitä itse asiassa kansalaisvelvollisuutena, samalla tavoin kuin jätteiden lajittelua ja julkisen liikenteen käyttöä!

Ja mitä kankun kuulumisiin tuilee, sillä siitähän tässä blogissa tällä hetkellä on kyse kun en enää viitsi päivittää persposkeni kuulumisia facebookiin päivittäin, niin edelleen jumittaa. Tosin tällä välillä en ole tehnyt asian hyväksi muuta kuin niitä lonkan täsmäavauksia (ah!) eilen siellä Annen mahtavalla tunnilla. Laitan toivoni tällä erää tämänpäiväiseen juoksutekniikkaharjoitukseen. Jos sitä oppisi kantamaan itsensä sillä tavoin, että ihme keskipersuslihasten ei tarttisi tehdä niin pirusti töitä pitääkseen tän homman edes jotenkin kasassa. Täytyy yrittää ottaa joku naama_punasena_pipo_huurussa-selfie tänne kaunistukseksi, on aika rapea pakkanen tuolla lenkkikeliksi meinaan.

Alkuviikosta kävin parilla 5-6 km kävelylenkillä, toinen meni rauhallista tahtia kaverin kanssa sauvoilla köpöttäessä (tiellä ne tikut!) ja toinen mukamas ensin hyvää ja reipasta 8,30-9 min/km kunnes, yllättäen, lonkka alkoi keljuilla enkä uskaltanut enää kiihdyttää tahtia. Positiivista tuossa oli se, että ekaa kertaa tuli kävellessä sellainen samantapainen pössis kuin juoksulenkillä. Se siis ei vaadi välttämättä kehoon joka askeleella kohdistuvaa 200kg voimaa, vaan pikemminkin mielentilan. Lohdullista.

Tällä hetkellä alan pitää tuota koko puolimaraa aika epätoivoisena ajatuksena. Toisaalta, toi toinen puoliskoni otti ja juoksi viime syksynä alle kahden tunnin noin kolmen kuukauden treenillä ja lähtötaso oli sellanen reipas kävely. Mutta Suvi, Sonja & co., saapa nähdä, nähdäänkö ollenkaan siellä 25 000 muun seassa 10.5. Ehkä tuun teitä kannustaan sinne jonnekin jos ei muuta.